Meillä kaikilla kai on jokin “ominaisuus”, joka muistuttaa olemassaolostaan turhan usein. Helmeillessä olen ottanut miltei tavaksi tehdä yksinkertaisesti ja auttamattomasti liian lyhyen langan kanssa. Ei siksi, että jotensakin pitäisin siitä, vaan pikemminkin päinvastoin.
Ei tämä sinänsä aiheuta harmaita hiuksia kenellekään, mutta itseä vaan joskus pakkaa ärsyttämään se sen päivänen päättelyrulijanssi, solmuili ja langanpäiden piilottaminen. Erityisesti tämä minun pieni ominaisuuteni kukkii mikrohelmien ja muiden pikkuruikkuisten helmien parissa työskennellessäni, joissa ylimääräiset solmut tukkivat helmensuun ja työn eteneminen saattaa näintein vaikeutua. Mutta minkäs sitä itselleen mahtaa, kun on niin pitkät piuhat ja lyhyt lanka!
Tällä kaikella tahdon itseironisesti vain todeta, että tämän kertainen Ellinoora-kullanmurukaan ei tehnyt poikkeusta.Voi pojat, että sitä on päätelty… :o)
malli Biloba
ELLINOORA
Hyvin on päätelty ja lopputulos ihana! Mukavat mystiset, eläväiset värit.
Oi, se on kaunis!
Kiitos ! <3